Vinkki verkkokaupasta: Joukkoteurastuksen historiasta.
Sähköpostissaan sotaveteraani Yrjö Saraste pohtii:
Länsimainen rikoslaki lähtee siitä, että rangaistuksen on oltava ensisijaisesti sovitus rikolliselle teolle ja lisäksi rikollisen parantamiseen tähtäävää.
Millä Norjan raukkamainen massamurhaaja voisi tekonsa sovittaa ja kuinka hänet voitaisiin parantaa ?
Vaikka yleisesti ottaen vastustankin kuolemanrangaistusta pyrkii mieleeni nyt väkisin nousemaan ajatus siitä miten Norjassa olisi vain nopeasti laadittava poikkeuslaki ja ammuttava tämä suuruudenhullu teurastaja.
Ei elämän lopettaminen ole länsimaissakaan kovin ainutkertaista. Onhan Euroopassakin tapettu eritasoisia ”sotasyyllisiä.” Puhumattakaan siitä miten jatkuvasti lopetetaan sekä vanhuksia että sikiöitä.
Nyt selvää juttua tutkitaan puolivuotta ja oikeutta käydään pitkään. Media vapisee innossaan odottaessaan tilaisuutta päästäkseen haastattelemaan murhaajaa. Hänen puheitaan ja kirjoituksiaan tutkitaan ja levitellään. Vähitellen hänen mahdolliset ymmärtäjänsä ja keskustelukumppaninsakin uskaltautuvat rotankoloistaan ulos. Jotkut naiset pyrkivät hänen vaimokseen, joukkomurhasta tehdään elokuva ja niin edelleen.
Lehdistön tulisi yrittää pysyä nahoissaan ja välttää julkistamasta ”vaalean viikingin” kuvaa ja nimeä. Puhuttakoon vain Norjan tappajasta.
Yrjö Saraste
Jaa:
Mitä ovat julmuuden rajat?