Yrjö Saraste:
Professori KARI HOKKANEN (Ilkka (20.09) toteaa miten pian neljännesvuosisata on eletty Neuvostoliiton jälkeistä aikaa. Uusi päättäjäpolvi on varttunut heikon Venäjän vuosina. Moni alkoi kuvitella, että Venäjä on lakannut olemasta suurvalta. Katainen vertasi taannoin Venäjän voimaa Hollantiin.
Tuomioja tohti sanoa mitä mieltä on uusimmista, kriisin ratkeamista ilman muuta haittaavista pakotteista. Stubb valehtelee, että hallitus on yksimielinen. Ja ajopuuna jatketaan.
Sotahistorioitsija Sampo Ahto sanoi (Ilkka 7.9.), että tarvittaisiin vahvaa johtajaa, joka toimisi järjellä eikä tunteilla. Eipä sellaista ole.
Niinistö on raivannut tilaa vallankäytölleen, kun Stubb on mikä on. Mutta perustuslain mukaan pääministerin tahto jyrää presidentin. Heiveröisissä käsissä ovat isänmaan ohjat.
Kyvytön ja perusasioistakin erimielinen hallitus, jota johtaa kokematon, sattumanvaraisesti valikoitunut pääministeri, saa yhä useamman kaipaamaan johtajaa, joka toimisi järjellä eikä tunteilla. Eiköhän kansan enemmistö yhdy Hokkasen ajatuksiin?
Professori esittää myös miten vähintä on, että hallitus- ja mielellään myös pääkirjoitustasolta lakataan rinnastamasta Suomea Ukrainaan.
Onkin todella käsittämätöntä miten yleisesti verrataan Ukrainaa Suomeen. Maamme on ollut jo 97 vuotta itsenäinen tasavalta. Sitä ei ole koskaan miehitetty. Eikä se ole kuulumut Varsovan liittoon.
Se ei yksinkertaisesti kuulu Itä-Eurooppaan. Se on osa vapaata Skandinaviaa.
Yrjö Saraste
