Tähän ballaadiin liittyy niin paljon… Ei ole sanoja joilla kuvaisi.
Etenkin muistot niistä läheisistä, jotka eivät ole enää joukossamme… kadonneet päivien saatosta. Osa heistä poitunut jo kauan sitten ja niin läheltä viimeksi.
Souvareiden soitto nostaa mieleen ajan kun itse osallistuin musiikin iloisten ja surullisten sointujen avulla tunteiden tulkintaan.
Myös herkkä asia on, kun vasta 77 .vuotiaana sain vahvistuksen tiedolle, että talvisodassa kaatunut isäni harrasti harmonikan soittoa… ja itse asiassa tämä venäläisen sävellyksen alkuperäinen sanoitus kertoo kurkiparveksi muuttuneista sodissa menehtyneistä sotilaista…
https://www.youtube.com/watch?v=x4UD8Zed3Bo
