”Unionissa on Suomen puolueettomuuden mentävä aukko eikä yhteisö muutu liittovaltioksi.”
Paavo Väyrynen teki helmikuussa 1992 uransa merkittävimmän ratkaisun. Väyrynen hyväksyi, ulkoministerinä, Suomen EY-jäsenhakemuksen jättämisen. Hän luultavasti katuu nyt, epäilee Olli Ainola.
Hän antoi Keskisuomalaiselle haastattelun 2. helmikuuta. Väyrynen sanoi jyväskyläläislehdessä, että olisi uhkapeliä olla jättämättä jäsenhakemusta. Kirjoittaa Ainola.
- Jos nyt suljemme mahdollisuuden neuvotella samanaikaisesti Ruotsin ja Itävallan kanssa, saatamme joutua tilanteeseen, jossa meillä on vain huonoja vaihtoehtoja. Hakemuksen jättäminen merkitsee eri vaihtoehtojen varaamista tulevaisuudessa tehtäviä ratkaisuja varten, Väyrynen painotti haastattelussa.
Väyrynen oli näin lyönyt kantansa lukkoon. Suomi jätti jäsenhakemuksen maaliskuussa.
Suomi tavoitteli jäsenyyttä tosissaan. Suurvallatkin tulkitsivat, että hakemus tarkoitti varmaa jäsenyyttä.
Jo kaksi viikkoa myöhemmin Saksan liittokansleri Helmut Kohl kertoi Yhdysvaltain presidentille George Bushille itsestäänselvyytenä, että Suomi liittyy unioniin vuonna 1995 – kuten sitten kävikin.
Lähde: www.iltalehti.fi/politiikka/201702122200069275_pi.shtml
