Finnjävel on vanhanaikainen loukkaava ilmaisu suomalaisista Ruotsiin muuttaneista siirtolaisista 50- ja 60-luvulla. sanaa käytetään kyllä vielä nykyisinkin.
Ilta-Sanomat 14.2.1979.
MUISTOKIRJOITUS VEJELLENI
RAMI kuvassa kesällä 1972 Karkkilassa.
Veljeni oli lehtileikkeen aikoihin Ruotsissa suomalaissiirtolaisena tavoitteella asettua sinne pysyvästi; palasi ”siipeensä saaneena” kotisuomeen, mutta ei enää kestänyt kotimaista paluumuuttajien kohtelua…
Veljelleni muistokirjoituksesta loppuosa: ”RAMIN siunaustilaisuudessa ei veisattu lainattua säkeistöä, mutta saman virren kolmas ja neljäs laulettiin. Uskon kuitenkin, että hyvin monet läsnäolleista LUKIVAT myöskin virren alun papin puheen aikana.” Kirjoitin lisäksi: ”Miten suuriksi itsemurhatilastojen pitää paisua ennen kuin käsitetään mihin kansakuntana ollaan menossa?”
Vuosiluku oli 1982
YLE:n artikkeli: https://yle.fi/uutiset/3-9778028
Ei tässä mitään uutta työpaikalla 70-80- luvulla oli tavallista että sorrettiin. Monella eri tavalla, tein työni en ollut poissa. Kun aloitin yhdessä firmassa 70 luvulla aamulla kaveri Ruotsalaisen tuli hakeen firmasta ei puhunu sanakaan koko päivänä se kyllä tuntui oudolta. Ei minulla ole enää mitään Ruotsia vastaan keronmpa vaan mitä se ennen oli
VELJENI alkoholisoitui ”Slussenin sissi” ryhmään. Ruotsinkielen opiskelu ei luonnistunut… sosiaalitoimi ohjasi katkaisuhoitoon poika palasi kotimaahan. Akan kanssa homma ei sujunut… niin kuin sanotaan, kun saa yhden ryypyn, on kuin toinen mies ja se mies ei tyydy yhteen ryyppyyn…
SUOMALAISET VEIVÄT RUOTSISSA NAISET JA TYÖT – RUOTSALAISILTA…
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo Helsingin Sanomille, että kunnissa on paljon työtä, jota voisivat tehdä sellaiset kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, joita ei voida palauttaa lähtömaahansa. Rinne painottaa nyt, että lähtökohtana on, että kielteisen päätöksen saanut palautetaan.
Ylen torstai-illan vaalitentissä oli esillä se, miten pitäisi menetellä niiden turvapaikkaa hakeneiden kanssa, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen.
Rinteeltä kysyttiin tentissä, mitä tehdä nuorille miehille, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, mutta joita ei voida palauttaa lähtömaahansa.
”Töihin ja äkkiä. Kielikoulutus ja töihin”, Rinne sanoi.
Kommentti herätti hämmästystä muiden tenttiin osallistuneiden joukossa.
Rinne korostaa HS:lle, että kielteisen päätöksen saaneet tulee lähtökohtaisesti palauttaa lähtömaihin.
MITÄ ONKO AJASSA MUUTTUNUT? Aina ”muukalaisia” on vieroksuttu ja vainottu, jopa naapureita Ruotsissa.