Al Holin suomalaiset ihmiset
Marjatta Kannus
Olin jo todella mielissäni uuden hallituksen kokoonpanosta, upea viisikko sanavalmiita naisia. Sitten julkisuuteen tuli keskustan uusi valtionvarainministeri Katri Kulmuni sanoen, että Al Holin leirillä olevia lasten äitejä ei pidä auttaa, vain lapset voidaan tuoda Suomeen, jos se on mahdollista.
Onkohan ajatus hänen omansa vai totteleeko hän puolueensa vanhoja konkareita? Milloin nuo pikkulasten äidit on jossain tuomioistuimessa todettu rikollisiksi? Ovatko he kaikki yhtenäinen porukka täsmälleen samanlaisella ajatusmaailmalla varustettuja? Milloin on tullut rikokseksi se, että matkustaa rakastamansa miehen mukana jonnekin. Onko vääränlaisen ajatusmaailman omistavaan mieheen rakastuminen rikos? Uskoisin, että osa ehkä pari kolme naisista on jakanut miehensä aatteen ja saattaa olla radikalisoitunut, mutta ovatko he kaikki, kuka sen osaisi varmuudella sanoa? Meillä täällä on tietenkin oikeus epäillä heitä, mutta se ei vielä todista heitä rikollisiksi, vai kuinka?
Nuo lapset ovat vaarassa leirin huonon hygienian ja olosuhteiden tähden, sen vuoksi heidät pitää saada sieltä pois. Erottaminen äidistä olisi raakalaismainen teko, koska pienellä lapsella noissa olosuhteissa ei ehkä ole ketään muuta aikuista, johon turvautua. Fyysinen mukavuus täällä Suomessa ei auta henkiseen hätään, jos menettää kosketuksen äitiinsä. Eikö olisi parempi tutkia ennen kuin hutkitaan ja toiseksi niin vähän julkisuudessa, kuin vain mahdollista.
Ajatelkaa itse, matkustat ulkomaille miehesi kanssa, joka osoittautuu Isisin kannattajaksi. Synnytät alkeellisissa olosuhteissa, menetät miehesi, joka kuolee taistelussa tai joutuu vankilaan. Kotimaassa sinut oletetaan rikolliseksi ilman mitään todellista näyttöä rikoksista, eikö tässä jo ole epäonnea riittävästi? Kaikki me teemme erehdyksiä ja toisinaan vahingollisia päätöksiä, mutta eikö jokaisella kuitenkin ole oikeus uuteen mahdollisuuteen?
