Kauppalehti (25.03) totesi, miten maailman suurimman varainhoitoyhtiön BlackRockin toimitusjohtaja on esittänyt, että ”Globalisaatio loppui Venäjän sotaan.” Hän olettaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt lopun globalisaatiosta, joka on ollut vallassa yli kolme vuosikymmentä” yritykset ja hallitukset tarkastelevat jatkossa paljon laajemmin riippuvuuksiaan muista maista. Maailman geopoliittinen ja geoekonominen tilanne heiluu suuntaan, joka ei ole kenellekään selvä. Selvintä lienee se, että USA-vetoinen länsiblokki jatkaa elämäänsä. Kiina on toinen toimija. Muut vaihtoehdot ovat muotoutumassa.
Logistiikkaketjut ovat uudessa suunnassa. Tuotantoa suunnitellaan aluepohjalta, mantereisesti, kuten eräs tutkija sanoo. Logistiikan ja tuotannon ketjut lyhenevät, toimitusvarmuus paranee, mutta myös kustannukset nousevat. Globalisaatio muuttuu pienimuotoisemmaksi.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja väitti puolestaan (KL 31.03), ”Huhut globalisaation kuolemasta ovat täysin ennenaikaisia.” Hän esittää, että ”Maailmantalouden keskinäisiä riippuvuuksia, globaaleja arvoketjuja tai logistiikkareittejä ei hetkessä tuhota, vaikka korona ja Ukrainan sota jättävät siihen jälkensä. Hän jatkaa: ”Jos Pohjoismaiden kokoinen Venäjän talous eristetään maailmankaupasta, se ei vielä suista globalisaatiota raiteiltaan.”
”Globalisaatio ei siis ole kuolemassa, mutta se muuttaa muotoaan. Pandemia ja Ukrainan sota vaikuttavat väistämättä kehitykseen, koska kriisikestävyys korostuu taloudessa. Suomalaisyrityksiltäkin vaaditaan jatkossa vahvaa lokaalia läsnäoloa eri markkinoilla pärjätäkseen kilpailussa kauppablokkien kehittyessä.”
Globalisaation vaikeudet alkoivat jo ennen Ukrainan sotaa. Yleinen konttipula ja yhden konttilaivan juuttuminen Suezin kanavaan sekoiti maailman kauppaa.
Tuotantoa suunnitellaan nyt lisääntyvästi aluepohjalta, mantereisesti. Komponenttien valmistusta siirretään takaisin Eurooppaan. Kotimaista valmistusta lisätään.
Globalisaation merkitys on vähentynyt.
Kauppalehti (25.03) totesi, miten maailman suurimman varainhoitoyhtiön BlackRockin toimitusjohtaja on esittänyt, että ”Globalisaatio loppui Venäjän sotaan.” Hän olettaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt lopun globalisaatiosta, joka on ollut vallassa yli kolme vuosikymmentä” yritykset ja hallitukset tarkastelevat jatkossa paljon laajemmin riippuvuuksiaan muista maista. Maailman geopoliittinen ja geoekonominen tilanne heiluu suuntaan, joka ei ole kenellekään selvä. Selvintä lienee se, että USA-vetoinen länsiblokki jatkaa elämäänsä. Kiina on toinen toimija. Muut vaihtoehdot ovat muotoutumassa.
Logistiikkaketjut ovat uudessa suunnassa. Tuotantoa suunnitellaan aluepohjalta, mantereisesti, kuten eräs tutkija sanoo. Logistiikan ja tuotannon ketjut lyhenevät, toimitusvarmuus paranee, mutta myös kustannukset nousevat. Globalisaatio muuttuu pienimuotoisemmaksi.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja väitti puolestaan (KL 31.03), ”Huhut globalisaation kuolemasta ovat täysin ennenaikaisia.” Hän esittää, että ”Maailmantalouden keskinäisiä riippuvuuksia, globaaleja arvoketjuja tai logistiikkareittejä ei hetkessä tuhota, vaikka korona ja Ukrainan sota jättävät siihen jälkensä. Hän jatkaa: ”Jos Pohjoismaiden kokoinen Venäjän talous eristetään maailmankaupasta, se ei vielä suista globalisaatiota raiteiltaan.”
”Globalisaatio ei siis ole kuolemassa, mutta se muuttaa muotoaan. Pandemia ja Ukrainan sota vaikuttavat väistämättä kehitykseen, koska kriisikestävyys korostuu taloudessa. Suomalaisyrityksiltäkin vaaditaan jatkossa vahvaa lokaalia läsnäoloa eri markkinoilla pärjätäkseen kilpailussa kauppablokkien kehittyessä.”
Globalisaation vaikeudet alkoivat jo ennen Ukrainan sotaa. Yleinen konttipula ja yhden konttilaivan juuttuminen Suezin kanavaan sekoiti maailman kauppaa.
Tuotantoa suunnitellaan nyt lisääntyvästi aluepohjalta, mantereisesti. Komponenttien valmistusta siirretään takaisin Eurooppaan. Kotimaista valmistusta lisätään.
Lienee selvää, että vapaakaupalla on riskinsä.
Yrjö Saraste