Suomessa poliisi edelleen (säästösyistä) kriittisessä tilassa!

Poliisin toimintakyky pohjautuu viime kädessä voimakeinojen käyttöön tai voimakeinojen käytöllä uhkaamiseen. Useimmissa läntisissä oikeusjärjestelmissä poliisin päärooli on:
* ylläpitää yleistä järjestystä sekä
* tutkia rikoksia,
* etsiä epäillyt,
* tarvittaessa ottaa heidät kiinni ja
* viedä asia syyttäjälle,
joka päättää jutun viemisestä oikeuden käsiteltäväksi.
 
Mikä ylläolevista toimii tai on hunningolla?
 
Yhä vakavampia rikoksia jää tutkimatta kiireen vuoksi, kertoi Helsingin Sanomat perjantaina 3.2.2012.
Lukuisten poliisilähteiden mukaan rikoksia ei enää edes yritetä selvittää, jos rikoksen tekijää ei tiedetä tai jos tekoa ei luokitella törkeäksi.
 

Kymmenien lehden kyselyyn vastanneiden poliisien mukaan säästöt ovat näkyneet esimerkiksi pahoinpitelyiden ja varkauksien tutkinnassa.
 
HS selvitti sähköpostikyselyllä, miten säästötoimet ovat vaikuttaneet poliisien työhön. Kyselyyn vastasi tammikuussa 215 poliisia ympäri Suomen. Miltei kolmannes vastanneista koki, että poliisitoiminta on säästöjen vuoksi kriittisessä tilassa.
 

Resurssipulasta selvitys jo v.2004.
 
Poliisin tutkijaresurssit olivat surkeat jo ennen poliisilaitosten ja syyttäjänvirastojen suurta hallintoremonttia; kyselyyni kaikilta Suomen poliisilaitoksilta tässä muutamia vastauksia:
 
Kaustisen kihlakunnan poliisilaitos
1 Kaustisen kihlakunnan poliisille tehtiin vuonna 2004
2584 kpl rikosilmoitusta.
 
a) Rikoslakirikoksia 1280 kpl
b) Liikennerikkomuksia Liikennerikkomuksia 1177 kpl
c) Muuta
 
2. Poliisilaitoksessa on yhteensä 22 poliisimiestä, joista 1 poliisipäällikkö, 1 komisario, 5 ylikonstaapelia ja 16 vanhempaa konstaapelia.
 
a) Tutkinnanjohtajia
Kihlakunnassa on poliisipäällikön lisäksi yksi komisario, joka toimii varsinaisena tutkinnanjohtajana päättäen mm. pakkokeinoista. Lisäksi on rajatummilla oikeuksilla 2 ylikonstaapelia tutkinnanjohtajina, jotka toimivat samalla myös tutkijoina.
 
b) Varsinaisia tutkijoita
Varsinaisia tutkijoita edellä mainittujen 2 tutkinnanjohtajinakin toimivan ylikonstaapelin lisäksi on 4 kpl. Muutkin kenttäpoliisimiehet suorittavat tutkintaa aina pöytäkirjaamiseen saakka.
 
3. Kihlakunnan väestömäärä Kihlakuntaan kuuluu 9 kuntaa ja yhteenlaskettu väestömäärä 31.12.2004 oli 27 192 asukasta.
 
Väite: Laillisuusvalvonta ja lainkäyttö ovat muuttuneet politiikaksi..?
Vastaus: Ei varsinaisesti
Laillisuusvalvonnan merkitys ja painoarvo on noussut lähinnä siksi, että tätä painottamalla pyritään varmistamaan kansalaisten luottamus viranomaistoimintaan sekä sen lain- ja asianmukaisuuteen.
Lainkäyttöön on tullut aikaisempaa enemmän läpinäkyvyyden vaatimus, jonka avulla pitäisi olla mahdollista punnita päätösten ja niiden perustelujen asianmukaisuutta. Media on ”amerikkalaistanut”, viihteellistänyt etenkin rikosasiat ja sitä kautta myös lainkäytön. Ihmisiä kiinnostaa poikkeukselliset tapahtumat, jolloin juttujen muokkaaminen myyviksi on etenkin ”skandaalilehdistön” elinehtona viihdyttävyyden vaatimuksen vuoksi muu juttujen tärkeäkin asiasisältö jää toisarvoiseksi.
 
Ilkka Hylkilä

——————————————————————————–
Tornion kihlakunta
1. Rikosilmoituksia 3268
a) rikoslakirikkomuksia 2113, joista liikenteeseen liittyviä 860
b) liikennerikkomuksia 1085: RV:t 184 ja Rs 769
c) muita 69
 
2. Resurssit
a) tutkinnanjohtajia 1
b) tutkijoita 10, joista 1 tekninen tutkija
– Tornion poliisin tutkijat tekevät osaksi järjestyspoliisityötä, joten todellisessa tutkintatyössä on n. 7 poliisimiestä tai vähän enemmän
 
3. Tornion kihlakunnan asukasluku on 22198
 
4. Kantelut, poliiseista tehdyt rikosilmoitukset ja toisten piirien poliisirikosten tutkinta aiheuttavat jonkin verran lisätyötä
 
5. Tornion poliisin kiinniotettuja; pidätettyjä ja vangittuja säilytetään Kemissä
– poliisilta kuluu paljon työaikaa kuulustelumatkoihin
 
6. Vankeusvangit, vangitut ja muuten poliisivartiota tarvitsevat
– tutkijat joutuvat ajoittain käräjäoikeuden turvaamis- ja vankien kuljetustehtäviin
 
7. Tornion kautta tulee vuosittain yli 100 ulkomaalaista, jotka pyytävät Suomesta turvapaikkaa
– tutkijat hoitavat alustavat toimenpiteet ja joissakin tapauksissa suorittavat saattotehtäviä
 
Minun käsitykseni mukaan tutkijoiden töistä menee liian paljon sellaiseen työhön, joka ei ole varsinaisesti tutkintaa.
 
Poliisin tekemisiä seurataan hyvin tarkasti osin laillisuusvalvonnan nimissä. Poliisin tekemisten arvostelu ja epäiltyt ovat usein kiinni henkilön poliittisesta taustasta. Minä olen sitä mieltä, että poliisin tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä.
 
Turhan työn osalta syyttäjillä tulisi olla laajempi valtuus lopettaa ns. turhat tutkinnat. Syyttäjän osalta ETL 4 §:n 3 momentti ei ole riittävä ja tutkinnanjohtajan mahdollisuus tutkinnan lopettamiselle ovat rajalliset.

——————————————————————————–
Porvoon kihlakunta
Asukkaita: 72.000
 
a) Rikoslakirikkomuksia: 6375
b) Liikennerikkomuksia: 2634
c) muita: 277
 
a) tutkinnanjohtajia: 2+4
b) tutkijoita: 20
 
Tutkinnanjohtajista 2 päällystötasoista ja 4 ylikonstaapelia. Ylikonstapelitutkinnanjohtajat toimivat myös tutkijoina.Tutkijoiden määrä (sis.yk:t) vaihteli vuoden aikana 18-22 välillä
 
”Turhat” ilmiannot: Turhien ilmoitusten määrä lisääntynyt, viikottain juttuja, joita ei oteta tutkittavaksi

——————————————————————————–
Mäntän kihlakunnasssa
a) Rikoslakirikkomuksia: 2802
b) Liikennerikkomuksia: 686
c) Muut: 105
 
a) Tutkinnanjohtajia: 1
b) Varsinaisia tutkijoita: 9
 
Asukkaita: 28 271
 
Turhat ilmiannot: Jonkin verran. Osin poliisi myöskään ei uskalla panna juttuja poikki vaan tutkii kanteluiden pelossa ja niitä välttääkseen vaikka asiallisia perusteita ei ole.
 
Väitteeseen: Poliittinen aspekti on toki lisääntynyt ja lainlaatiminen on poliittinen prosessi.

——————————————————————————–

Vastaus Imatran kihlakunnasta:
 
(Imatra, Ruokolahti, Rautjärvi, Parikkala, Saari ja Uukuniemi) tilastoitiin 2004: Yhteensä 6882, jossa lisäystä 11,3 %,
a) näistä rikoslakikirikoksia 4413, lisäystä 11,1 %,
b) sältää rikoslain liikennerikokset yht. 2143, lisäystä 30 % ja
c) muita rikoksia 2469, lisäystä 11,6 %, – sisältää tieliikennelain liikennerikokset yht. 2295, lisäystä 13,3 %.
 
Rikostutkinnan vastuualueella on yksi päätoiminen tutkinnanjohtaja, joka vastaa 2/3 juttujen tutkinnanjohtajuudesta. Palvelututkinnan tutkinnanjohtaja vastaa 1/3 juttujen tutkinnanjohtajuudesta.
 
Varsinaisia tutkijoita on yhteensä 11. Palvelututkinnan vastuualueella (rikospaikkakäynnit, liikennejutut, ulkomaalaisasiat ja lähinnä rv-menettelyllä hoidettavat nopeasti tutkittavat jutut) on yksi tutkinnanjohtaja ja kuusi tutkijaa.
 
Väitteeseen lainkäytön politiikasta:
Lainkäyttö paikallistasolla (rikostutkinta ja syyteharkinta) on ulkopuolisista vaikutteista (myös poliittisista tuulista) täysin riippumatonta. Sen sijaan laillisuusvalvontaa kohtaan on ilmennyt viimeaikoina poliittista painetta. On täysin ymmärrettävää, että lainsäätäjä on kiinnostunut myös siitä, miten annettuja valtuuksia käytetään. Toinen asia sitten onkin, että yksittäiset poliitikot pyrkivät tässäkin yhteydessä esittämään asiat siinä valossa, että saisivat poliittisia irtopisteitä.
 
Veikko Nyyssönen, rikoskomisario
Imatran kihlakunnan poliisilaitos
 
* * *
 

Kyselyyni Helsingin poliisilaitos asettui poikkiteloin.

Suhtautuminen oli tyrmistyttävän alentuvaa. Tässä sähköpostiviestini poliisipäällikkö Jukka Riikoselle:
 
Lähettäjä: Kalevi Kannus
Vastaanottaja: jukka.riikonen@helsinki.poliisi.fi
Kopio: palaute@helsinki.poliisi.fi
Lähetetty: 16. maaliskuuta 2005 12:47
Aihe: Resurssikyselyyn liittyen

Kunnioittavasti täsmennän puhelinkeskustelua.
 
Sain keskiviikkona 16.3.2005 aamupäivällä puhelun jossa soittaja esittäytyi Helsingin poliisilaitoksen komisarioksi.
 
Häntä kiinnosti Poliisin tutkijaresurssi -kyselytutkimuksen tarkoitus sekä oikeuspoliittisen ja lainkäytön tutkimusryhmän taustat.
 
Kävimme laajahkon vuoropuhelun. Sain hänen asenteistaan sen käsityksen
 
– että kysymyksiini saisi vastauksen ns. virallisista tilastoistakin ilman poliisikunnan häiritsemistä. Ja totesi kyselyni tarpeettomaksi ja turhauttavaksi..
 
– Kuitenkin samaan hengevetoon hän totesi, Helsingin kihlakunnan osalta vastaukset kysymyksiini edellyttävät ”käsityötä”?
 
Ottamatta tässä kantaa muihin hänen henkilökohtaisiin näkemyksiinsä; Siis, lienee samantekevää saanko Suomen väkirikkaimmasta kihlakunnasta näitä tutkimukseni perustietoja.
 
Kansalaisaktiivisuudesta sen verran, että ilman suomalaisten ihmis- ja lastenoikeusjärjestöjen raportteja EU:n (kreikkalaiselle) oikeusasiamiehelle, nyt uutisotsikoissa olevaa itärajan vuotoa ja ihmiskaupan läpivirtausta tämän valtakunnan viranomaiset eivät ole tunnustaneet.
 
Tämä väite ei ole luulo, vaan ryhmämme raportteihin perustuva tieto.
 
Vertailuksi: menetelmätutkijana tiedän, että maatalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisissa tehdään lehmille kysymyksiä; kahdesta jopa kolmesta vaihtoehdosta lehmät osaavat valita ja vastata… toki eivät kaikki.
 
Ihmetellään
 
kalevi.kannus@promerit.net
menetelmätutkija Turku
 
PS. Jo tähän mennessä saatu palaute todistaa miten rikostilastojen ja rikostutkijoiden suhdeluvut ovat mahdoton yhtälö. Kansalaisten pelko kansallisesta turvallisuudesta, paremmin sanoen turvattomuuden kehityksestä on enemmän kuin aiheellista. Valitettavasti venäläisittäin stobakillista käytöstä on toki muissakin virkakoneen osissa..
 
Näin oli nähtävissä keväällä 2005. Jo tuolloin oli havaittavissa poliisihallinnossa ja kentällä henkilökemian häiriöitä ja johtamisorganisaatiossa poliisijohtajien itsemurhiin johtaneita ristipaineita.