Suomessa osalla korkeasti oikeutta oppineilla on huono muisti tai OUTO lainkäytön moraali. …
Jyrki Virolaisen blogista
lyhyt lainaus:
Kuvassa Heikki Ylikangas
5. ”Nyt jälkeenpäin useat [Koiviston] konklaavin [6.5.1992] kutsutut lakimiehet ovat vähätelleet neuvonpidon todellista tarkoitusta ja Koiviston sanoman merkitystä. Näitä henkilöitä on kuultu – jälleen kerran – myös Yle Uutisten tämänpäiväisissä jutuissa. KKO:n tuolloinen presidentti Olavi Heinonen – entinen SDP:n aktiivijäsen ja paljolti juuri jäsenkirjansa avulla KKO:n oikeusneuvoksen virkaan 32-vuotiaana (KKO:een perin suivaantuneen ja omaa myöhäsyntyistä radikaalivaihettaan eläneen) presidentti Urho Kekkosen nimittämänä vuonna 1970 kohonnut apulaisprofessori – kertoi Yle Uutisille, ettei hän kokenut ”millään lailla” Mauno Koiviston yrittäneen painostaa tuomareita tai tuomioistuimia muuttamaan linjaansa, vaan että palaverissa oli ollut kyse vain ”erittäin antoisasta keskustelutilaisuudesta”. Olavi Heinosta säestävät Yle Uutisille parhaan kykynsä ja ymmärryksensä mukaan sellaiset tutut nimet kuin Kaarlo Tuori, Jukka Kekkonen, Juha (Pöyhönen-) Karhu ja Olli Mäenpää, heidän ideologinen kotinsa kyllä tiedetään. Ks. tästä.
6. Itse luotan kuitenkin mainittuja herroja enemmän konklaaviin myös kutsutun rehellisen pohjalaisen historioitsijan Heikki Ylikankaan ”todistukseen” vuodelta 2006. Oikeuspolitiikan ja lainkäytön tutkimusryhmän ko. vuonna julkaisemassa ”Laman ja rahan pelurit” -nimisessä kirjassa Heikki Ylikangas arvioi Koiviston konklaavin tarkoitusta näin:
”Tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin – mikäli mahdollista – mukaan kutsuttujen hankilöiden arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa”.
7. Yle Uutisten mukaan Heikki Ylikangas ei kiistä noin sanoneensa, mutta selittää nyt, että hänen sanottu arvionsa olisi ollut ”jälkijättöinen”, koska KKO oli antanut oman linjapäätöksensä jo ennen Koiviston järjestämää tilaisuutta.
8. Myös Heikki Ylikangas haluaa näköjään hieman kaunistella asiaa. Toisin kun Ylikangas antaa ymmärtää, minusta päin vastoin juuri se, että presidentti Koivisto kutsui konklaavinsa koolle vain kuukausi sen jälkeen, kun korkein oli antanut kyseisen enakkopäätöksensä (KKO 1992:50), osoittaa presidentissä poikkeuksellista voimakasta halua ja röyhkeyttä puuttua ja vaikuttaa riippumattoman tuomioistuinlaitoksen ratkaisuihin.
* Miksi tämä selvitys on nonsoleerattu, vaiettu ja vaietaan… Laman ja Rahan Pelurit, E-kirjana
* Lähde: Prof. Jyrki Virolaisen blogiin
HÄMMÄSTYKSENI oli toki melkomoinen kun aiemmin pilkkakirvestä tiuhaan heiluttanut oikeustieteen korkea-arvoinen opettaja muuttaa käsityksensä 360 astetta.
Mutta mitä muuttui? Ei yhtään mitään.
Kansalaistasolla hätää ”paikkaamaan” tulivat vippivelat ja koroskirkonta liiketoiminta LAILLISEKSI… suorastaan rosvojen pankkitoiminnaksi. Seurausilmiönä paisuneet velkojen perintämarkkinat.
VELKAANTUMINEN ON KANSAKUNNAN SYÖPÄ.
Tässä näitä selittäjiä…
Kaiken kaikkiaan suomalainen ”omertan laki” murtuu, jos murtuu yhtä hitaasti kuin mannerjää. Miksi yliopistojen. tuomarikunnan ja tutkimlaitosten edustajille oli TARPEEN järjestää puhuttelu – tasavallan korkeimmalla taholla – ehkä ei tasolla.